Kalaan Sloveniaan?

Slovenia on yksi eteläisen Euroopan helmistä, joka tarjoaa perhokalastajalle hienoja kalastuselämyksiä upeissa maisemissa. Yhä useampi suomalainen perhokalastaja suuntaa kalareissunsa Suomen rajojen ulkopuolelle. Jos reissu kutkuttaa, mutta paikat eivät ole tuttuja, tässä apua matkan suunnitteluun.

Slovenian hintataso on yleisesti Suomea edullisempi, mutta kalastusluvat ovat monin paikoin jokseenkin hintavia. Kansallisena sääntönä Sloveniassa saa käyttää kaikkialla vain yhtä perhoa kerrallaan.

Slovenia tarjoaa kaikkea mitä kalamies voi toivoa ja vielä pikkuisen enemmän: upeita kaloja, kirkkaat vedet, mahtavat puitteet ja uskomattomat maisemat.

Idrijca

Idrijca-joki sijaitsee Sloveniassa kalastukseltaan perinteikkäässä Tolminin maakunnassa. Sen kokonaispituus on lähes 60 kilometriä. Matkalla se kerää vesiä sivupuroista sekä -joista ja suurenee ennen yhtymistään Soca-jokeen Most na Socissa. Kristallinkirkkaine vesineen se tarjoaa ihanteelliset olosuhteet perhokalastuksen harrastamiseen. Koko Tolminin alueesta on tullut hyvinkin tunnettu kohde suomalaisten perhokalastajien keskuudessa.

Joelle on matkaa Slovenian pääkaupungista, Ljubljanasta, noin 70 km ja matkan taittaa hyvissä olosuhteissa reilussa tunnissa. Joki virtaa useiden kylien läpi, joissa on tarjolla runsaasti edullisia majoitusvaihtoehtoja. Yleensä kannattaa valita bed&breakfast-tyyppinen ratkaisu, jolloin joelle on helppo lähteä kalaan maittavan aamiaisen jälkeen, eikä ensimmäiseksi tarvitse alkaa etsiä ruokakauppaa tai kahvilaa.

idrijca

Fishing club of Idrija hallinnoi joen yläosan kalastusalueita. Kalastusalue alkaa Bela-kylästä ja jatkuu alavirtaan Stopnik-kylän joen ylittävälle betonisillalle. Kalastuskausi alkaa 1.4. ja jatkuu marraskuun loppuun. Alueen C&R-lupa maksaa 60 €/vrk ja lupa, jolla voi ottaa ruokakalan maksaa 70 €/vrk. Idrija-kylän ja Kanomljica-joen yhtymäkohdan välissä on kuitenkin erillinen trophy-alue. Alueelle ei kalaistutuksia ole tehty enää useisiin vuosiin ja tämä alue vaatii erillisen C&R-luvan, joka maksaa 90 €/vrk. Idrijcan yläosan luvat saa parhaiten hankittua yläosan riverkeeperiltä Danilolta, jonka tavoittaa numerosta +368 31 662 718.

Stopnikista alavirtaan alkaa Angling club of Tolminin hallinnoima kalastusalue, joka jatkuu aina Socan yhtymäkohtaan asti. Aluetta saa kalastaa Tolminin yleisluvalla, joka kattaa useita muitakin Tolminin alueen jokia, mm. Soca, Tolminka jne. Kalastuskausi alkaa myös 1.4. mutta loppuu lokakuun lopussa. Lupa maksaa 66 €/vrk ja C&R-luvan saa hieman edullisemmin 52 €/vrk. Tolminin yleislupia voi hankkia useista hotelleista ja ravintoloista joen varrella esimerkiksi Bovecissa, Kobaridissa tai Most na Socissa.

Kalastus painottuu joella kirjolohen, harjuksen ja eri taimenlajien pyyntiin. Joessa elää luontaisesti sekä marmoritaimen että järvitaimen. Näiden risteytyksiä eli ns. hybridejä esiintyy myös runsaasti. Normaalissa kalastuksessa pärjää melko keveillä välineillä, vapojen ollessa #2-4 -luokkaisia 9-10 jalkaa pitkiä. Uppoavia siimoja ei tarvitse käyttää kuin poikkeusolosuhteissa. Suuren sateen sattuessa Idrican kristallinkirkas vesi muuttuu silmänräpäyksessä maitokahvin väriseksi ja nousee hetkessä kymmeniä senttejä. Tällöin kalastus muuttuu haastavaksi. Vedenväri kuitenkin myös kirkastuu pikavauhtia sateen tauottua eikä hieman samentunut vesi tee kalastusta mahdottomaksi varsinkaan marmoritaimenen pyynnissä. Kirkkaiden olosuhteiden vallitessa tehokkaimpia perhoja ovat erilaiset kuulapäiset nymfit, esimerkiksi pheasent tail-tyyppiset sidokset iskupisteillä tai ilman. Pintaperhoista maininnan arvoisia ovat erilaiset päivänkorento-jäljitelmät, hyvänä esimerkkinä koukkukokoon 14 sidottu oliivi Klinkhamer.

Nyrkkisääntönä voisi pitää nymfeissä ja pintaperhoissa juuri koukkukokoa 12-14 ja mitä vähäisemmäksi virtaama laskee, niin perukkeen kärjen ohentaminen 0,14 mm:stä jopa 0,10 mm ja perhokoon tiputtaminen koukkukokoon 16-18 tuottaa usein tulosta. Perukkeen kärjen ohentaminen tuottaa hankaluuksia kalojen väsytykseen joen kivikkoisuudesta ja kalojen koosta johtuen. Idrica on tunnettu myös hyvästä marmoritaimenkannasta, ja niille ehdottomasti kannattaa tarjoilla erilaisia streamereita ylävirtaan heitettynä ja nopeasti sisään vedettynä. Streamereissa värisävyt liikkuvat usein luonnollisissa väreissä (esim. vaaleanruskeat) ja painoa saa perhoissa olla reilusti.

idrijca2

Sava Radovljica

Sava Bohinjkan ja Sava Dolinkan yhdistyessä joen nimeksi vaihtuu Sava. Se on liki 1000 kilometriä pitkä joki, joka laskee lopulta itse Tonavaan. Joen alkulähteet ovat lukuisien perhokalastajien mielenkiinnon kohde, eikä suotta. Joki on erittäin kalaisa ja kalastus on hieman edullisempaa verrattuna useisiin muihin Slovenian kalastuskohteisiin. Sava Radovljica on noin 23 kilometrin mittainen kalastusalue Kranjin kaupungin läheisyydessä. Ljubljanan lentokentältä saavuttaa Sava Radovljican reilusti alle puolessa tunnissa. Vuorokausiluvan hinta on alueesta riippuen 36-46€. Lupahinnat, luvanmyyntipisteet ja kalastusalueiden kartat löytyvät Fishing club Radovljican verkkosivuilta http://www.ribiskadruzinaradovljica.si.

Sava on vesimäärältään iso joki ja sen vedenkorkeuteen vaikuttaa osaltaan Sava Dolinkan uomasta säännöstelemällä juoksutettavan veden määrä. Kalastuksen ja kahlaamisen lomassa kannattaa huomioida myös mahdollinen veden nousu, jotta välttyy vaaratilanteilta ja uimareissuilta. Tämä etenkin Sava joen ylimmillä osilla. Alemmilla joen osilla veden nousu on vaisumpaa ja sitä ei välttämättä enää edes huomaa. Veden väri on yleisesti kirkasta. Virtaaman noustessa veden väri saattaa aavistuksen muuttua, kaloja ruokailua se ei kuitenkaan häiritse.

sava2

Kalasto koostuu pääosin kookkaista harjuksista ja kirjolohista sekä pienistä määristä taimenta. Sava Radovljica on ehdoton kohde niille, jotka haluavat saada saalikseen isoja eurooppalaisia harjuksia. Lisäksi joessa on runsas hucho- eli tonavanlohikanta. Sava Radovljica onkin yksi Slovenian suosituimpia huchon kalastuskohteita.

Kalastus on tuloksekasta niin nymfeillä kuin pintaperhoillakin. Parhaiten toimivat 14-16 koon kuulapäiset nymfit. Ruskea ja oliivi ovat hyviä perusvärejä, eikä iskupisteitä kannata unohtaa. Pintaperhoissa pienet 16-20 koon harmaan, ruskean ja oliivin sävyiset perhot ovat hyvä valinta. Nymfeillä kalastettaessa 0,14-0,12 mm paksuinen peruke on yleensä sopiva. Pintaperhojen kanssa peruke saa olla hieman ohuempi 0,12-0,1 0mm. Jos virta on rauhallista ja veden pinta ei juuri rikkoonnu, kalat ovat huomattavasti varovaisempia ja peruketta on ainakin pintaperhon osalta syytä ohentaa 0,08 mm asti.

Monissa paikoissa näkökalastus on mahdollista kalojen ollessa jopa nilkkasyvyisessä vedessä. Matalampien särkkien päällä saattaa majailla useampia 40-50 cm harjusta, joiden kalastaminen on varmasti mieleenpainuvia kokemuksia. Usein kalan koon ymmärtää kirkkaassa vedessä vasta kalan ollessa aivan nenän edessä.

sava

Sava Bohinjka

Sava Bohinjka saa alkunsa Bohinj-järvestä ja virtaa Bohinjska Bistrican kaupungin läpi ja Bledin läheisyydessä yhdistyen lopulta Sava Dolinka –joen kanssa. Kalastettava alue jakautuu kolmeen erilliseen lupa-alueeseen, joita hallinnoivat Bledin ja Bohinjin fishing clubit, sekä State fishing institute. Lupahinnat vaihtelevat alueesta ja luvan tyypistä riippuen 38 ja 80 euron välillä. Fauna Bled (http://www.fly-fishing-slovenia.si) kalastusvälineliike Bledissä on oivallinen paikka Sava Bohinjkan ja myös muiden alueen kalastuslupien hankintaan. Paikallisista liikkeistä saa myös viimeisimmät vinkit perhojen osalta, viime hetken täydennyksiä varusteisiin tai vaikkapa oppaan.

Joki on hyvin monimuotoinen. Sava Bohinjkasta löytyy kapeita kovavirtaisia koskiosuuksia, matalia, leveitä ja tasaisia virtapaikkoja, syviä pooleja ja kaikkia muita mielenkiintoisia paikkoja näiden väliltä. Syvän vihreät poolit, lukuisat virtapaikat ja laajat hiekkapohjat tarjoavat loistavan elinympäristön harjuksille, taimenille ja kirjolohille, joista joen kalasto pääasiassa koostuu. Sava Radovljican tapaan Sava Bohinjkassa asustaa myös jättiläismäisiä huchoja.

sava bohinjka

Kirkkaassa vedessä kalat ovat aina jokseenkin arkoja, joten liikkeissään kannattaa olla varovainen. Kalastukseen sopivat hyvin muiden jokien tapaan erilaiset pienet kuulapäänymfit. Sopiva koukkukoko löytyy yleensä väliltä 12-16. Alkukaudesta kalat suosivat yleensä perhoja, joissa saa olla hieman kimalletta tai väriä. Loppukaudesta kalat ovat puolestaan nähneet jo niin kattavan valikoiman perhoja, että hyvin luonnonmukaiset jäljitelmät toimivat yleensä parhaiten. Pintaperhoista erilaiset pienet päiväkorentojäljitelmät ovat hyvä lähtökohta.

Välineistöksi käy hyvin 3-5 -luokkainen 9- tai 10-jalkainen vapa varustettuna luotettavalla kelalla. Kirkkaassa vedessä perukkeen on oltava ohut, joten mukaan kannattaa varata 0,08-0,14mm paksuisia perukesiimoja.

Sava Bohinjka ja sen kalapaikat on helppo saavutta, sillä tie kulkee suurimman osan ajasta joen vierustaa. Joki ei myöskään ole niin arka sateille, kuin osa Slovenian muista joista. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos omalla reissulla säät eivät tunnu suosivan.

sava bohinjka2

Savinja

Savinja on vähemmän tunnettu kohde Slovenian suunnalla liikkuvalle suomalaiselle perhokalastajalle. Joki sijaitsee Slovenian koillisosassa ja pituutta sillä on kunnioitettavat 102 kilometriä. Joki on tyypillinen alppijoki josta löytyy runsaasti vaihtelevuutta: syviä pooleja, matalaa riffleä, hitaampia virtapaikkoja, patoja ja kuohuvaa koskea. Vesi on Slovenian joille tyypilliseen tapaan kirkasta ja Savinjalla pääseekin harrastamaan myös näkökalastusta. Alue on todella monipuolinen verrattuna esimerkiksi Sava Bohinjkaan. Lupa-alue jakautuu kahteen eri alueeseen, kun joen yläosaa hallinnoi Ljubnon ja alaosaa Mozirjen kalastusklubi.

Mozirjen alueella joen leveys vaihtelee noin 20-80 metrin välillä. Kalaa Savinjassa on todella runsaasti. Määrällisesti eniten joesta löytyy harjusta ja kirjolohta, mutta joukkoon mahtuu myös taimenia. Saaliskalojen pääasiallinen koko on 25-35 cm luokkaa. Isoimmat kalat löytyvät yleensä syvemmistä virran osista ja matalammat koskipätkät pitävät sisällään enemmän mutta hieman pienempiä kaloja. Savinjalla on myös todella suuren kaliiberin kirjolohia, joista suurimmat selkeästi yli 70 cm yksilöitä. Syvemmistä virranosista löytyy myös isompia harjuksia aina 45-50 cm kokoon asti.

savinja

Savinjalla toimivat perinteiset 14-16 koon nymfit 3-3,5 mm kuulalla varustettuna. Pintaperhoista pienet päivänkorennot ja klinkit toimivat yleensä hyvin. Lupahinnat Savinjalla ovat maltilliset. Vuorokausi maksaa 35€ ja kahden vuorokauden lupa kustantaa 60€. Samalla luvalla saa kalastaa myös Savinjan sivujokea Dretaa. Luvanmyynti tapahtuu paikallisen kalastusklubin tiloista osoitteessa Savinjski gaj 2, 3330 MOZIRJE, Slovenia (+386 41 657 631, info@rd-mozirje.si).

Teksti ja kuvat, Suomen perhokalastuksen MM-joukkue 2015

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s