Kirjolohta vuoden ympäri

Kirjolohen jokikalastus mielletään useimmiten juuri tankkiautosta laskettujen ”pullalohien” koukuttamiseksi mahdollisimman värikkäillä perhoilla. Vietettyään tovin aikaa kosken poteroissa ja oppiessaan joen tavoille kirjolohi, siinä missä muutkin lohikalat, voi olla erittäin haastava kohdekala.

Kirjolohenkalastajan vuodenajat

Kevät

Keväisin kalastuskauden alkaessa veden virtaamat ovat yleensä korkealla. Talvehtineita kaloja on hyvin harvakseltaan ja kalastus painottuu yleensä tuoreiden istukkaiden kalastukseen. Tällöin suurehkot värikkäät leechit ja muut streamer-malliset perhot ovat varma valinta. Veden korkeuden ansiosta painoa saa olla joko perhoissa tai siimassa reilusti. Itse suosin keväällä korkean ja viileän veden aikaan uppoavia siimoja, koska en ole vuosiin käyttänyt siimassa lyijypainoja. Perhojakaan ei tarvitse painottaa aivan ylipainaviksi upposiimoja käytettäessä. 3- ja 5-uppoavat siimat ovat ehkä yleisimmät valinnat, mutta fast intermediate -siimaa tarvitaan myös varsinkin hidasvirtaisemmissa paikoissa. Viileähkö vesi tekee kaloista kankeita ja uittojen pitää olla hyvinkin hitaita.

Usein kalat ottavat suoraan alavirrasta. Tästä syystä perukkeen kärki saa olla riittävän vahva. Itse suosin mielelläni vähintään 0,23mm vahvuista perukekärkeä. Pintasiimalla kalastettaessa perhojen tulee olla erittäin painavia ”klunsseja”, jotta perhot saadaan uppoamaan tarpeeksi. Heitot suuntautuvat poikkivirtaan tai alavirtaan heittosiiman ollessa hieman löysällä perhojen upottamisen helpottamiseksi. Välineistö kevätkalastukseen on yleensä järeähköä juuri upposiimoista ja perhojen painotuksesta johtuen. Vapaluokissa #6-7 riittää puhtia heivata painavampiakin perhoja. Käytettävät vavat ovat normaalisti pituudeltaan 9-10 jalkaisia.

P1240630c

Veden virtaama laskussa

Kevään edistyessä, vesien lämmetessä ja virtaaman laskiessa tulee kalastukseen käyttöön lisää tehokkaita tekniikoita. Niin sanottu ”alavirtalirkkiminen” on nostanut suosiotaan varsinkin kilpaperhokalastajien keskuudessa. Itse rakennan perukkeen niin, että perukkeen pituus on vajaa puolitoista kertaa vavan mittainen tasapaksu peruke, ja sivuperukkeet sijaitsevat reilun 50cm välein perukkeen kärjestä katsottuna. Heittosiiman ja ylimmän sivuperukkeen väli on siis pitkä, jottei kelluva heittosiiman kärki häiritse perukkeen uppoavuutta. Kalastan usein kolmella painavalla perholla hitaasti alavirtaan liikkuen ja lyhyet heitot suuntautuvat poikkivirtaan tai alavirtaan. Perhoja ”nylkytetään” tai pidetään paikoillaan oletetuissa kalan olinpaikoissa, montuissa tai kivenhuopeissa mahdollisimman pitkän aikaa ja pyritään ärsyttämään kala iskemään.

Ylävirtaan ”larvastelu” kirjolohiperhoilla muuttuu myös kevään edistyessä tehokkaammaksi tekniikaksi. Kalastettaessa liikutaan tällöin ylävirtaan ja vaihdellaan ylävirtaan suuntautuneiden heittojen kontrollia ”vapaasta” uitosta tiukempaan siimakontrolliin. Vajaan vavan mittainen tasapaksu peruke, pari liitsiä ja yksi nymfi takaavat tuloksen. Jos istutuksesta on pidempi aika, niin siiman päässä liitsejä kannattaa korvata pikkuperhoilla.

P1240582b

Kesä

Kevään vaihtuessa kesään, alkavat joet olemaan pullollaan tuoretta ja vähemmän tuoretta kalaa. Veden lämpötila passivoi kaloja ja keskellä päivää kalastus muuttuu haasteelliseksi. Perhojen pienentäminen ja perukkeiden ohentaminen lisäävät onnistumisia. Tässä vaiheessa kautta kalat osaavat jo syödä osittain luonnonravintoa, joten tehokkaimmat perhomallit löytyvät nymfi-larva -akselilta. Pocket-kalastus ja ylävirtaan nymfaus toimivat hankalammille kaloille, mutta kirjolohen kalastuksessa, niin kuin muissakin kalastusmuodoissa, monipuolisuus on valttia. Aikaisimmat kevään istukkaat, jotka ovat pystyneet välttelemään kalastajien paistinpannun, saattavat varsinkin ilta-aikaan intoutua ruokailemaan pinnasta. Perinteiset pintaperhomallit toimivat ja useimmiten useamman erilaisen pintaperhon kokeileminen alkaa tuottaa tulosta.

Kalastusvälineistöä saa keventää perhojen kevetessä ja keskikesällä pärjääkin helposti #3-5 luokkaisilla vavoilla. Peruke vaikuttaa perhojen uppoavuuteen ja tietysti niiden uintiin. Kalojen tullessa nirsommiksi tulee perukkeen kärkeä tarpeen vaatiessa ohentaa aina 0,14mm asti.

_MG_0798

Syksy

Syksyn kalastus riippuu hyvin pitkälti olosuhteista ja syksyn sateista. Joinain vuosina laadukasta matalan veden kalastusta pystyy harrastamaan myöhäiseen syksyyn asti. Toisinaan taas vesi on korkealla syyskuun alusta asti aina talven tuloon saakka. Kalastustekniikat eivät eroa suuresti kesän vastaavista. Pieniä perhoja kannattaa tarjota pitkään joessa olleille kaloille. Vastaavasti värikkäämmät perhot toimivat edelleen tuoreille istukkaille. Usein harjuspitoisissa vesistöissä syksyn pintaperhokalastuksen sivutuotteena tulee saaliiksi vanhoja, ehjäeväisiä kirjolohia. Syksyn tulvakalastus ei itselleni ole mielekäs kalastuslaji, mutta silloin tällöin sitäkin joutuu harrastamaan. Keväiset korkean veden metodit toimivat silloin, mikäli istutuksia on jatkettu syksyyn asti.

Talvi

Talvinen kirjolohen jokikalastus painottuu suvantoalueisiin. Kalat liikkuvat joen hidasvirtaisempiin osuuksiin kylmän veden aikaan. Oikean talvehtimispaikan löytyessä kalastus voi olla hyvinkin menestyksekästä. Syystulvien laskettua kalat eivät ole hetkeen nähneet perhoja ja yleensä pienehköt liitsit ja muut streamerit pintasiimalla tarjoiltuna ja hitaasti uitettuna toimivat hyvin. Perhot saavat olla kevyesti painotettuja, kun kalastetaan hitaita virtapaikkoja vesien ollessa kohtalaisen matalalla. Väreistä varsinkin valkoinen on osoittanut toimivuutensa talvisaikaan.

Esimerkkejä kirreperhoista

”Lohikaulus-PT” (Pheasant Tail-muunnos)

Koukku: #10-16 väkäsetön jigikoukku – Kuula: 3-3,5mm volframikuula – Pyrstö ja runko: Fasaanin pyrstösulan siikasia – Runko: Muutama fasaanin pyrstösulan siikanen kierrettynä – Kierre: Ohut punainen kierremateriaali – Thorax: Salmon-pink kimalledupping

IMG_3168

”Jig-Blob”

Koukku: #8-12 väkäsetön jigikoukku – Kuula: 3,5-3,9 mm volframikuula – Pyrstö: Muutama kuitu MirrorFlashia – Runko: Cactus Chenille tai vastaava

IMG_3150

”Perus-Leech”

Koukku: #6-12 väkäsetön koukku – Alustus: Reilusti lyijylankaa rungon alle ja tippa pikaliimaa jottei runko lähde pyörimään – Kuula: 3,5-3,9 mm volframikuula – Pyrstö: Marabou – Runko: Marabou dubattuna ja harjattuna tai kimalledubbing

IMG_3151

Saku Nieminen, Fly Fishing Team Finland

2012-08-28-405

_MG_0204    P1240617b

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s