Järvelle kirjolohen perässä

Järviperhokalastus on nostanut vähitellen suosiotaan Suomessa. Monessa muussa maassa kuten Englannissa ja Hollannissa perhokalastus seisovassa vedessä onkin suositumpaa kuin jokikalastus. Järvellä kalastaessa välttyy siltä ruuhkaiselta tunnelmalta, joka vaivaa varsinkin Keski- ja Etelä-Suomen jokikohteita.

Tässä kirjoituksessa käsittelen välineitä, tekniikoita ja perhoja, joilla pääsee hyvin sisään järviperhokalastuksen saloihin, kun kohdekalana on erityisesti kirjolohi.

Järvikalastusvälineet

Vavat

Perusvapoina kannattaa käyttää 6- tai 7-luokan 10-jalkaista medium- tai mediumfast-toimista vapaa, jolla saa heitettyä pitkiä heittoja niin veneestä kuin rannalta. Vavassa täytyy olla myös voimaa, koska usein kalastetaan kolmella perholla kerrallaan ja olosuhteet saattavat olla hyvinkin tuuliset. Itse suosin myös mahdollisimman kevyitä vapoja, koska pitkillä vavoilla koko päivän heittäminen rasittaa rannetta aika lailla. Painavammillakin perusvavoilla pääsee hyvin liikkeelle, mutta kun kalastus tunteja alkaa kertyä enemmän, niin kannattaa myös satsata kunnolliseen kalustoon.

_MG_6204 (1)

Siimat

Järvikalastuksessa heittosiimoilla hallitaan perhojen uittosyvyyttä. Ne ovatkin yksi tärkeimmistä asioista, mikä täytyy olla kunnossa. Markkinoilla on todella laajat valikoimat erilaisia siimoja ja niiden valinta voi olla hankalaa. Kalastuksessa käytetään useita eri siimatyyppejä vaihdellen niitä paikan syvyyden, uittotyylin ja perhotyypin mukaan. Useimmiten käytössä on kuitenkin Fast tai Slow Intermediate -siima. Niiden avulla pystyy haravoimaan helposti eri syvyyksiä uittonopeutta ja upotusaikaa vaihtelemalla. Kelluvaa siimaa käytetään usein nymfi- tai buzzer-kalastuksessa ja luonnollisesti pintaperhoja heitettäessä. Nopeasti uppoavat siimat (DI3, DI5, DI7) ovat käytössä pääasiassa boobyillä kalastaessa.

Perukkeet

Perukkeen rakentaminen riippuu hyvin pitkälti siitä, millä perhomallilla kirjolohta kalastetaan. Jos kalastat esimerkiksi kahdella tai kolmella perholla, niin yleisperukkeen voi rakentaa kahdesta eri paksuisesta siimasta. Heittosiimaan liitettävä tyviosa voi olla esimerkiksi 0,40mm paksuudeltaan olevaa fluorocarbonia. Tyviosan pituus on yleensä 1-1,5m ja se auttaa perukkeen oikenemisessa. Tyviosan kärkeen tehdään pieni lenkkisolmu, esimerkiksi perfection loop, johon voidaan sitoa kiinni itse perukkeen kärkiosa. Tällöin tyviosan pituus säilyy aina samana vaikka kärkiosaa joudutaan vaihtamaan. Perukkeen kärkiosa tehdään tasapaksusta fluorocarbonista. Kärjen vahvuus kirjolohen kalastuksessa vaihtelee 0,15-0,25mm välillä riippuen käytettävistä perhomalleista. Kärkiosan pituus on itselläni 3,2 – 3,6 metrin välillä, jolloin perukkeen kokonaispituus vaihtelee reilusta neljästä metristä viiteen metriin. Käytän järvellä melkein poikkeuksetta kolmea perhoa. Niiden avulla voi tehokkaasti haravoida eri vesikerroksia, kun päätyyn laittaa painotetun ja ylös painottamattoman perhon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuodenajat

Kevät

Kevät on kirjolohen kalastajan kulta-aikaa. Kalalle kannattaakin suunnata heti kun jäät lähtevät järvistä. Kevätauringon lämmittäessä jääkannen alla majailleet kirjolohet aktivoituvat ja lyövät innolla perhoon. Kirjolohen kutuaika on toukokuun alkupuolella ja se saa kalat pakkautumaan pienille alueille rantamatalaan. Kun tällaisen paikan löytää niin kalantulo on taattua. Keväällä toimivat parhaiten erilaiset liitsit, boobyt ja blobit. Myös pienille buzzereille ja nymfeillekin on hetkensä, mutta ne toimivat paremmin, kun hyönteiselämä aktivoituu.

Kesä

Kesällä kalastus on hankalampaa kun kalat painuvat syvempään veteen, mutta hyönteisten kuoriutuessa kaloja tavoittaa pinnemmastakin. Jos pintakäyntejä ei näy niin paras vaihtoehto on käyttää hiukan nopeammin uppoavia siimoja. Niillä perhot saa upotettua oikeaan ottisyvyyteen. Lämpimästä vedestä johtuen kalat ovat usein flegmaattisia ja varsinkin liitseillä kalastettaessa uitto saa toisinaan olla todella nopeaa.

Syksy

Syksyllä vesien viilentyessä kirjolohen ottihalukkuus lisääntyy jälleen. Kalat alkavat siirtyä vähitellen syvemmästä vedestä matalampaan ja ovat helpommin rantakalastajan tavoitettavissa. Jos tuoretta kalaa on istutettu niin samat liitsit ja blobit toimivat varmimmin. Vanhemmat istukkaat ovat jo kesän aikana nähneet värikkäitä vieheitä kyllästymiseen asti ja näiden varovaisimpien kalojen koukuttamiseen tarvitaan pienempiä perhoja. Nymfit, buzzerit, todella pienet tummat liitsit tai pintaperhot toimivat näille kaloille parhaiten. Mitä lähemmäksi talvea mennään niin sitä heikommaksi kalan syönti menee ja aktiivisuushetket lyhenevät. Kärsivällinen kalastaja voi saada hyviäkin saaliita boobeilla aivan jäiden tuloon asti kunhan vaan malttaa uittaa perhoja tarpeeksi hitaasti.

Perhot

Järvillä käytettävät perhomallit voidaan jakaa eri kategorioihin seuraavasti.

Pintaperhot

Pintaperhot kuuluvat jokaisen järvikalastajan peruskalustoon. Itse käytän pintaperhoja kirjolohella vain silloin kun näen pintovia kaloja. Jos kaloja ei näy pinnassa niin muut tekniikat ovat varmasti tehokkaampia. Yleisimmin käytettyjä pintaperhomalleja ovat shuttlecock, pinkki murkku, caddis ja vaaksiainen.

DSC_0208

Nymfit ja buzzerit

Varsinkin vanhempia istukkaita tulee jallitettua nymfeillä, mutta myös tuoreet istukkaat oppivat äkkiä karttamaan värikkäitä liitsejä jolloin nymfit ja buzzerit antavat usein parhaiten kalaa. Parasta aikaa pikkuperhoille on kevät ja syksy. Muutamia itse käyttämiäni perhomalleja ovat Diawl Bach, Hares Ear ja Buzzer.

DSC_0209

Boobyt

Boobyt ovat erittäin tehokkaita perhoja niin tuoreelle istukkaalle kuin vanhallekin kirjolohelle. Niitä käytetään usein litkan päätyperhona esimerkiksi nymfien tai liitsien kanssa. Kelluttavana perhona booby antaa erilaisen uinnin esimerkiksi liitseihin verrattuna ja mahdollistaa pitkät pysäytykset uiton aikana. Pysäytykset antavat monesti kirjolohelle tarvittavan ärsykkeen perhon ottamiseen. Pelkkiä boobyjäkin kannatta kokeilla heittää kahden tai kolmen perhon litkassa synkemmillä DI3-DI7 siimoilla. Näin boobyillä saa koluttua aivan pohjan tuntumassa majailevia kaloja.

DSC_0205

Liitsit ja blobit

Liitsit ja blobit ovat useimmiten käytettyjä perhomalleja kirjolohen kalastuksessa. Ne ovat erittäin yksinkertaisia ja nopeita sitoa. Tämän lisäksi ne ovat äärimmäisen tehokkaita. Siimoja ja perhon painotusta vaihtelemalla saadaan säädettyä uintisyvyyttä ja uintiliikettä. Liitsit ja blobit ovat yleisperhoja jotka toimivat kauden alusta kauden loppuun.

DSC_0204

Muut välineet

Pitkävartinen haavi on kaikessa järvikalastuksessa ehdoton apuväline. Sen avulla kalat on helppo saada haaviin niin rantaryteiköstä kuin veneestä kalastaessa. Haavia käytettäessä kaloja ei myöskään tarvitse väsyttää liian pitkään. Veneestä kalastettaessa kelluntaliivit ovat välttämätön turvavaruste. Esimerkiksi ns. paukkuliivit eivät mainittavasti haittaa heittämistä tai kalastusta. Rantakalastuksessa kahluuhousut ovat usein tarpeellisia varsinkin suorantaisilla kohteilla. Kahluuhousujen avulla voidaan kalastaa myös paikoista, joissa rantakasvillisuus on runsaampaa. Kahlaamisen edellytyksenä on tietysti se, ettei järven pohja ole kovin upottava. Polarisoivat aurinkolasit ovat hyödyllisiä myös järvikalastuksessa. Kunnollisten lasien avulla on mahdollista huomata uiton lopussa perhoja seuraavat kalat helpommin. Lasit myös suojaavat silmiä, jos heitto menee pahasti mönkään esimerkiksi tuulenpuuskan ansiosta.

Jyrki Hiltunen, Fly Fishing Team Finland

_MG_0344

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s