MM-Joukkueen kisakuulumiset: Viimeinen rykäisy

Session 4 Blue River

Edellisenä iltana kävimme kootusti läpi kaikkien jaksot, miten ja mitkä perhot olivat toimineet ja muut erityishuomiot koskien perjantain jaksoja. Edelliseltä päivältä sain mukaan hyvät ohjeet Kailta, joka oli napannut jaksovoiton Bluelta. Taktiikka ja perhot oli selvillä ja niillä matkaeväillä lähdettiin aamulla 07.00 bussilla kohti Blue Riveriä. Matkan loppupuolella nostettiin esiin taas ruskea kirjekuori ja poolit julkistettiin. Odottelin malttamattomana poolinumeroani. Numerot menivät ja käteen jäi pooli numero 24, joka olin alin pooli. Bussissa sain ymmärtää, että yläosan biitit olivat halutumpia. Yritin olla ajattelematta asiaa enempää ja keskityin vain tulevaan jaksoon. Porukka jaettiin kolmeen osaan. Itse kiipesin bussiin, joka kuljetti kalastajat alemmille biiteille. Matkalla näin muutamilla biiteillä kaloja lupaavan näköisesti pintomassa. Lopuksi olin kuljettajan kanssa kahdestaan bussissa ja utelin rennon oloiselta kuskilta ennakkotietoja. Hän kertoi että vesi oli noussut eilisestä noin 125cfs:ää ja että alimmat poolit eivät olleet antaneet viime päivinä kovin hyviä suorituksia. Vesi oli aavistuksen värjäytynyttä verrattuna treenipäivinä näkemääni vedenväriin. Sateet olivat luultavasti vaikuttaneet veden laatuun.

Viimeinen pysäkki ja Steven niminen valvoja tuli hymyillen vastaan. Esittelin itseni ja ristin hänet Steven Seagulliksi ja yhteinen sävel löytyi heti. Poolille päästyäni se näytti melko tasapaksulta virralta. Poolissa näkyi muutamia syvempiä painaumia ja lopuksi virta hieman rauhoittui ennen seuraavan kosken alkua. Jaoin mielessäni kalastuksen ensin rantojen kalastukseen ja sen jälkeen syvempään veteen. Tämä taktiikka oli ajatus toteuttaa molemmilla rannoilla.

blogi-10-jani-valmiina-blue-joen-jakson-aloitukseen
Jani valmiina Blue-joen jakson aloitukseen

Viisi vapaa kasaan: 2 nymfivapaa, pintaperhovapa, dry-dropper-vapa, sekä streamersetti. Steven nyökkäsi merkiksi, jakso alkoi ja vapa alkoi heilumaan. Kalastin rantavedet ylävirtaan ensin tarkkaan nymfeillä. Kalaa oli, mutta kaikki olivat valitettavan pieniä. Viereisen kaatuneen puun juurakon alla näin reilusti mitallisen kalan ja tarjosin sille monet eri perhot, mutta vastakaikua ei herännyt, joten jatkoin ylävirtaan kalastusta. Yläosassa karkuutin harmillisesti kaksi luultavasti jo mitan täyttävää (20cm) kirjolohta. Sitten seuraava nymfisetti esille ja siirryin syvempiin vesiin. Taas matkalla tarjosin perhoja kalalle joka oli juurakon alla, ilman vastakaikua. Syvemmältä ei kuitenkaan kuulunut kaloja, joten kahlasin poolin alaosasta vastarannalle ja sama uusiksi. Rannat huusivat täysin tyhjää mikä ihmetytti, sillä puun alukset näyttivät otollisilta. Myöskään syvemmältä kalastus ei tuottanut vastakaikua. Vasta poolin ylärajalta läheltä kotirantaa tartutin mitallisen taimenen joka hyppi viimein onneksi haaviin saakka. Juosten alas ja joesta yli takaisin kotirannalle kalaa mittaamaan. Steven kannusti ja harmitteli muutaman luultavasti mitallisen kalan karkuuttamista.

blogi-10-kala-saapumassa-mittaukseen-blue-joella
Kala saapumassa mittaukseen Blue-joella

Aikaa oli kulunut jo miltei kaksi tuntia. Kaivoin liivin taskusta ohuemmat perukkeet nymfivapaan ja vaihdoin muutaman uuden perhon tilalle. Hiljaista oli ja saaliina vain muutama alamittainen. Kävin vielä vastarannan kaikki paikat läpi ilman tärpin tärppiä. Tilanne ei näyttänyt hyvältä. Vasta yksi mitallinen kala lapussa ja aikaa oli enää n. 15min. Tuntui, että kaikki keinot oli kylvetty jokeen. Lopuksi vielä squirmy kiinni ja nymfaamaan päävirrassa olevaa vähän syvempää kohtaa. Eka heitto ja parempi kirjo kiinni ja onnistuneesti haaviin. Tällä setillä kampasin vielä oman sekä vastarannan pikaisesti läpi, mutta siihen jäätiin. Kaksi kalaa korttiin, pari mitallista karkuun ja reilu 10 alamittaista. Tällä taisi lohjeta jaksosijoitukseksi 18. sija. Kyllä harmitti. Kisojen jälkeen statistiikasta selvisi että ensimmäisellä jaksolla ranskalainen oli saanut huikeat 23 kalaa tästä poolista. Sen jälkeen Tsekki 8, Uusi-Seelanti 5, minä 2 ja minun jälkeeni Norja 3. Ei hyvä.

Session 5 Eagle river upper

Aamun suorituksesta tulistuneena Eagle Riverin yläosille, joka olisi myös päätösjaksoni. Kokosin itseni bussissa ja keskityin vain tulevaan kolmeen tuntiin. Sain valvojaksi iloisen oloisen naishenkilön, joka opasti poolille. Törmältä katselin poolia ja bongasin sieltä useamman kalan. Hyvältä vaikutti. Tosin poolista 90% oli tasaista lähes piirteetöntä virtaa. Treeneissä nämä olivat välillä lähes mahdottomia paikkoja saada kaloja ottamaan, vaikka ne ruokailisivatkin. Yleensä näiden kalojen ruokavalio oli pintakalvossa ajelehtivia tricoja tai midgejä.

Päätin aloittaa kalastuksen aivan poolin alarajalta nymfeillä ja pintureilla. Minuutit kuluivat ja nymfivapani ulottuvilla oli kaksi kalaa parkissa. Jakso alkoi ja 18 koon nymfi varovaisesti kalan eteen 0,12mm siimoilla. Kala nousi… nousi… ja sen jälkeen hurjalla vauhdilla keskiuomaan karkuun. Jäin hölmistyneenä katsomaan kalan perään. Perho toiselle kalalle ja sama toistui. Ohensin perukkeet 0,10mm ja jatkoin ylävirtaan joko näkyvälle kalalle tarjoten perhoja tai sokkona heittäen. Välillä kokeilin myös pintaperhoja koossa 14-30, mutta kalat eivät innostuneet niistäkään. Vasta lähempää poolin ylärajaa jossa virtaus kiihtyi. Sieltä tartutin ensimmäisen kalan, reilu 40 senttisen kirjon nymfillä. Kala haaviin ja mittaukseen. Tästä jatkoin ylemmäksi jossa virtaus kiihtyi niin että oli pakko laittaa painavampaa perhoa mukaan, että päästäisiin syvemmälle. Hetken päästä kala kiinni ja joka ampaisi suoraan ylävirtaan kiven taakse ja siimat poikki. Manailin hetken ja laitoin 0,12mm perukkeet takaisin. Aivan poolin ylärajalta seuraava mittakala kiinni, jonka sain onnistuneesti haaviin.

blogi-10-jani-nymfaa-tarkkaavaisena-eaglen-ylaosilla
Jani nymfaa tarkkaavaisena Eaglen yläosilla

Aikaa oli kulunut jo aivan liikaa ja mietin seuraavaa siirtoa. Päätin hakea alempaa streamervapani ja palasin takaisin poolin ylärajalle. Heitto vastarannan kivien taa ja heti tälläsi perhoon taimen. Valitettavasti alamittainen, mutta lupaili hyvää. Pari heittoa ja taas kala kiinni, nyt jo parempi ja hetken kamppailun jälkeen kala haaviin ja mittaukseen. Aikaa oli vielä noin reilu tunti ja päätin jatkaa streamerillä. Muutama metri alaspäin ja ihmettelin hetken että kuinka keskivirrassa olevasta kivestä nousi todella voimakkaat pyörteet, samassa tajusin että se oli kala ja se haki perhoni. Vapa notkahti kahvaa myöden ja räikkä huusi kuin rälläkkä. Kättä kelan kehälle ja perään. Hetken käytiin kovaa vääntöä kalan kanssa joka ei meinannut suostua tulemaan esille. Kalan tehdessä muutaman kunniakierroksen näkyi vanoja, kun pienemmät kalat säntäilivät karkuun. Lisää painetta ja viimein näin kalan ja hetken mietin, että riittääköhän haavissa koko. Onneksi sain kalan pinnalle ja rauhallisesti haavia alle. Valvoja ei meinannut pysyä housuissaan, kun talutin sen rannalle. Kaukalo jäi pieneksi ja puupalikoilla otettiin lisämittaa kaukalon ulkopuolelta. Noin 70 senttiä kirjoa, muutama kuva ja takaisin.

Palasin ylemmäksi ja taas mitallinen kiinni, haaviin ja mittaukseen. Pari askelta alemmaksi ja taas pinnassa pyörähtää isosti… Kauhulla jo ajattelin, että olikohan täällä krokotiilejä. Vihaisen oloinen jätti pyöri ympäri poolia ja matalassa vedessä näkyi, kuinka osa kaloista ui paniikinomaisesti alavirtaan karkuun. Vapa ritisi, kun väänsin mitä 0,18mm siimoilla uskalsin. Melko pian jätti näytti kuitenkin jo kylkeä ja tilaisuuden tultua ujutin sen haaviin. 72cm! Kirjolohi oli pullea kuin pullapitko. Valvoja hyppi ja kiljui rannalla. Saatiin kala onneksi mitattuakin ja muutama kuva otettua.

blogi-10-janin-viimeisen-jakson-jattilainen
Janin viimeisen jakson jättiläinen

Annoin paikan hetken rauhoittua ja vaihdon uudet vähän pienemmät streamerit. Vielä 4 hienoa mitallista kalaa haaviin ja pari karkuun. 9 kalaa kortissa viimeiseltä jaksolta. Ihan kohtalaisen tyytyväinen viimeiseen jaksoon. Muutama pudotus vain harmitti. Tiedossa oli kuitenkin että osa Eagle Upper sektoreista oli varsin hyviä ja näillä kalamäärillä ei vielä juhlita. Jaksosijoitus olikin vasta sija 11. Aiemmat kyseisestä poolista saadut määrät olivat 1. jakso Mongolia 12 kalaa, 2. jakso Englanti 11 kalaa, 3. jakso Norja 4 kalaa, 4. jakso Hollanti 4 kalaa ja Suomi viimeinen jakso 9 kalaa.
Näihin muistoihin oli hyvä lopettaa viimeinen jakso WFFC2016 Coloradossa ja kilpailu-ura, ainakin toistaiseksi 🙂 Bussissa oli hilpeitä kanssakilpailijoita, joiden kanssa tulee varmasti tavattua myös myöhemmin kilpailujen ulkopuolella rennommissa merkeissä

– Jani Huhtaniska

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s