Mikko Riekkinen on myös yksi tiimimme jäsen. Mikon osaamiseen kuuluu erityisesti hauen perhokalastus ja haukiperhot. Tässä Mikon ensimmäinen artikkeli aiheesta, jossa esitellään haukiperhokoukut sekä myöskin haukislinkyn sidonta.

Haukiperhot

Hyvän haukiperhon ominaisuuksia ovat helppo heitettävyys yhdistettynä isoon kokoon, kestävyys hauen hampaissa, sekä tietenkin kalastavuus. Blogissa tulen kevään aikana esittelemään kolme eri perhomallia, jotka olen todennut toimiviksi eteläisellä merialueella ja täyttävät yllämainitut kriteerit ainakin osittain. Esitellyt perhot ovat helppoja sitoa eivätkä vaadi kalliita materiaaleja tai huikeaa sorminäppäryyttä.

Tässä blogissa kerron myös miksi sidon haukiperhon, kuten sen sidon. Esimerkiksi Slinky Fibrestä on todella helppo tehdä huonosti kalastava perho: Tukku klimppiin sidottuja tasapitkiä kuitunippuja, jonka elävyys muistuttaa sukkapuikkoa. Slinkystä on myös helppo tehdä kevyt, eloisa ja kalastava perho, kunhan tietää minkä määrän ja mihin kohtaan koukkua kuitunipun sitoo.

Blogin kirjoituksia ei tule ottaa turhan vakavasti tai ainoana totuutena. Kirjoitukset pohjautuvat omiin havaintoihin ja kokemuksiin perhomalleista ja tuotteista. Suosittelen, että aloitteleva hauenperhokalastaja kahlaa netistä ja lehdistä myös muiden hauenperhokalastajien kokemuksia ja soveltaa niitä omaan käyttöönsä parhaiten sopivalla tavalla.

Haukikoukut

Koukku on hauenperhokalastuksessa se asia missä ei kannata säästää. Hauenperhokalastuksen suurimpana haasteena koen kalan koukutuksen, joten tässä kohtaa on turha antaa kalalle tasoitusta.

Markkinoilla on usean mallisia koukkuja, joista parhaimmissa on suhteellisen ohut koukunlanka, joka lävistää kidan pienemmällä voimalla verrattuna paksumpaan lankaan. Suuri koukunkita helpottaa tartutusta. Pitkä varsi taas mahdollistaa suuret sidokset ja vie koukun kärkeä taaemmaksi, kuin lyhytvartinen koukku.

Koukun kooksi valitsen aina suurimman mahdollisen koukkukoon johtuen juuri edellä mainituista asioista. Jos haluan pienemmän sidoksen, sidon sen silti samaan koukkuun kuin suuremmatkin sidokset. On siis mielestäni fiksumpaa sitoa isoon koukkuun pienempi sidos, kuin huonontaa tartutusmahdollisuuksia pienentämällä koukkua.

kuvateksti: Kidat vertailussa. Edestä taakse TMC 911 4/0, Fulling Mill 6/0 ja Sakuma Manta 6/0.

Osa koukuista on valmistettu ruostumattomasta teräksestä (ns. saltwater-koukut). Monista hyvistä ominaisuuksista huolimatta nämä koukut jäävät huonomman tartutuskyvyn (paksu lanka) takia minulta ostamatta.

Tällä hetkellä markkinoilla on monta hyvää koukkumallia, joista parhaimpana pidän Sakuma Manta 546. Kilpailevista koukuista tämä erottuu edukseen suurella kidalla ja sopivan pitkällä koukunvarrella, lisäksi koukkujen laatu on ollut tasaisen hyvä. Lyhyempää koukkua haluaville suosittelisin mahdollisimman isokitaisia  koukkuja, kuten Partridgen Universal Predator ja Sakuma Manta 540.

Materiaaleja haukislinkyyn

Nimi slinky on vakiintunut tämän perhotyypin nimeksi, vaikka sidoksessa ei olisikaan yhtään Slinky fibre kuitua. Alla on lista materiaaleista ja omat havainnot niiden ominaisuuksista haukiperhoissa.

Alkuperäinen Slinky on melko jäykkää ja liukasta kiharrettua tekokuitua, joka ei lähtökohdiltaan vaikuta kovin kalastavalta materiaalilta. Eloisuutta alkaa kuitenkin löytymään, kun kuitujen pituus ylittää 10cm pituuden siivessä. Materiaalin kestävyys on kuitenkin omaa luokkaansa ja sillä ei ole taipumusta takkuuntua hauenkäsittelyssä käyttökelvottomaan kuntoon, niin kuin pehmeämmillä materiaaleilla. Materiaalilla saa ison profiilin omaavia, kevyitä ja läpikuultavia perhoja.

Steve Farrars SF Flash Blend on oma suosikkini haukiperhomateriaaliksi. Kimalletta ja slinkykuituja yhdistävä flash blend on todella helppo käyttöistä, koska tarvetta erillisille kimalteille ei välttämättä ole. Suosikikseni tuote on kuitenkin noussut sen pakkaustavan takia: Kuidut on valmiiksi harjattu auki ja sekoitettu, eikä kuituja tarvitse repiä irti nippu siteestä. Monen työvaiheen tippuminen pois nopeuttaa sidontaa merkittävästi.

Pehmeämmät vaihtoehdot ovat Deadly Dazzle ja Mirror Image. Erona näissäkin kahdessa on pakkausmuoto ja kimalteet. Deadly dazzle on pakattu vetämällä nippuside keskelle kuitunippua. Irroitan usein nippusiteen, taikka katkaisen kuidut nippusiteen kohdalta. Pehmeämpänä materiaalina Mirror Image elää slinkyä paremmin vedessä, mutta miinukseksi on laskettava kuitujen sotkuherkkyys kalan käsittelyssä. Useasti perhot menevät käyttökelvottomiksi juuri takkuja irti repiessä ja kuitujen siinä katkeillessa. Pehmeämmästä materiaalista on kuitenkin helpompaa sitoa pisaramainen profiili perhoon. Materiaalista syntyneet perhot eivät myöskään ole yhtä läpikuultavia, kuin pelkästä slinkystä sidotut, joka vaikuttaa myös vedenläpäisy kykyyn, eli käytännössä perhot saa uimaan sik-sakkia helpommin.

Slinkyä ja Mirror Imagea voi myös yhdistää. Teen usein ensimmäiset kaksi nippua Slinkyllä ja viimeisen nipun Mirror Imagella, jolloin perhoon saa yhdistettyä molempien materiaalien hyviä puolia.

Haukislinkyn sidonta

1. Pohjusta koukunvarsi sidontalangalla koukun kärkeen saakka. Levitä pohjustuksen päälle sidontaliimaa(pikis, lakka, uretaaniliima tai uv-liima.)

2. Nypi Slinky pussista pieniä määriä Slinkyä kerralla (älä leikkaa) siten, että kuitujen latvat eivät ole tasapitkiä. Nippu saa olla noin puolet lyijykynän paksuudesta tuplattuna. Tuplaa nippu: eli katkaise kuitunippu keskeltä ja yhdistä niput. Nippu kannattaa harjata auki, jolloin sen taipumus klimppiintyä vähenee.

3. Sido nippu kiinni noin koukun väkäsen kohdalle siten, että koukun taakse jää noin 1-3cm lyhyitä kuituja ja koukun silmään päin osoittaa pidempi kuitunippu. Pyri sitomaan kuidut tasaisesti ympäri koukunlankaa. Levitä sidontaliimaa sidonta kohtaan.

Aloittamalla sidonta takaa noin koukun väkäsen kohdalta saavutetaan mm. ilmavuutta, kuidut menevät harvemmin koukun mutkan ali sotkuun ja suuri profiili perhon peräpäässä toimii käsijarruna perholle, jolloin se kääntyilee vedessä jerkkimäiseen tyyliin.

5. Käännä kuidut osoittamaan taaksepäin ja sido sidoksen eteen klunssi, joka pakottaa kuituja taaksepäin. Vältä sitomasta kuitujen päälle.

6. Seuraava nippu sidotaan koukun keskivaiheelle. Ota slinkyä samaan tapaan kuin peräpäähän, mutta aavistuksen vähemmän. Tuplaa nippu ja harjaa.

7. Sido nippu kiinni ympäri koukun vartta siten, että lyhyemmän kuitunipun päät tulevat kiinni edelliseen nippuun.Näin siivestä tulee sopivan mittainen ja ylijäämä kuidut suojaavat sidontalankaa koukunvarrella.

8. Viimeinen nippu sidotaan aivan koukun silmän viereen samoin kuin aikaisemmat niput. Materiaalimäärältään se saa olla samaa luokkaa, kuin perä. Tarkista, että kuidut ovat levittyneet tasaisesti ympäri koukkua ja harjaa sidos auki.

9. Liimaa silmät. Tee pää epoksista, uretaaniliimasta tai uv-liimasta.

Koukunvarren alapuolelle ei tarvitse liimaa laittaa kuin langan suojaksi. Liika liima voi pienentää kitaa, joka voi huonontaa tarttuvuutta. Tällä mallilla sidotut slinkyt eivät siis tarvitse isoa päätä tehdäkseen sivulta sivulle liikettä. Liimapään funktio onkin lähinnä suojata silmiä ja sidosta.

Lopputuloksen tulisi muistuttaa vesipisaran muotoa, joka elää huomattavasti kuidut tasamittaiseksi sidottua perhoa paremmin. Koukun alapuolelle jäävät kuidut aiheuttavat perhossa halua kääntyä ympäri eli väärinpäin. Hauenperhokalastuksessa kalastus tapahtuu seisovassa vedessä melko lyhyin uittoliikkein, jolloin perho ei ehdi kääntyä täysin ympäri, vaan saa aikaan mielenkiintoista poukkoilua ja kääntyilyä perhossa.

Terveisin,

Mikko Riekkinen